Tapahtumavastaavan ajatuksia

Hei!

Vappu tuli ja meni ja kohta on jo elokuu! Miten ihmeessä aika taas painaa menemään tällaista vauhtia. Syksy häämöttää jo mielissämme ja aika ottaa vastaan taas uusi syksyn vahvistus Finanssille. Uudet fuksit saapuvat innokkaina ja fuksiviikko starttaa varmasti tykimpänä kuin koskaan!

Vappu oli melko tiukka setti näin tapahtumavastaavalle, mutta se kiitoksen määrä, mikä kaikista bileistä tuli, antoi kyllä takaisin paljon. Vappusaunalla oli ollut menoa ja meininkiä, sitsejä oli yllin kyllin ja kaikki säilyivät hengissä vapusta. Hallitustyö on paljon raatamista, uhrautumista sekä välillä henkisesti raskasta. Vapun jälkeen, kun tekisi mieli maata viikko sängyn pohjalla, muistui minulle mieleen miksi teen näin paljon ilmaista työtä? No, Finanssin takia. Mitä Finanssi olisi ilman panostamme siihen, että jäsenistöllämme on kaikki hyvin. Mitä Finanssi olisi ilman sitsejä, kontakteja, yritysvierailuja? Ei mitään. Tästä tulemmekin tärkeimpään pointtiin. Finanssi ilman jäseniään ei ole mitään. Itse ajattelen Finanssia ampiaispesänä. Ilman kaikkien osallistumista tapahtumiin ei se toimisi. Kiitos siis kaikille teille, jotka toivat viime kevääseen ja vappuun niin paljon positiivista energiaa.

Uusia tuulia syksyllä tulee tapahtumavastaavan osalle varsin paljon, haalaribileitä uudistetaan hieman ja koitetaan tehdä niistä koko yliopiston juttu. Näiltä osin yritämme myös saada haalaribileitä helpommaksi tulla ja tietenkin nopeuttaa sisäänpääsyä baariin. Olemme siis päättäneet, että ennakkolippuun kuuluu nykyään narikka, jolloin ennakkolipun ostaneiden ei enää tarvitse kaivaa lompakkoa narikassa uudelleen. Tällöin ennakkolippu maksaa siis lipun hinnan + 3€. Eli nyt ei tarvitse huolestua onko kolikoita mukana narikkaa varten, sillä ennakkolippua näyttämällä saat takin kätevästi narikkaan. Myös yksi yllätys on tulossa, mutta se jääköön teille vielä arvoitukseksi…

Sitsit ovat aina oma juttunsa tapahtumavastaavan pestissä, mitä jäsenistö haluaa, mitä teemme ja mikä on budjetti. Oma ongelmansa on bussit. Nykypäivänä bussit vievät suurimman osan sitsimaksusta, joka nykyään on kivunnut 17 euroon. Tämän takia meidän on täytynyt toimikunnan kanssa miettimään, miten saisimme näitä maksuja pienemmäksi ja millä keinoilla. Nämä kysymykset tulevat jatkumaan vielä monta vuotta, sillä haluamme tuottaa laadukasta tapahtumaa pienillä pääsymaksuilla. Nykyään kaikki on kallista ja valitettavasti alaspäin ei olla hinnoissa menossa.

Jäsenkyselyn perusteella jäsenistöllämme on tällä hetkellä erittäin hyvät oltavat. Tietenkin joissain asioissa on aina parantamisen varaa, mutta yleisesti Finanssi on hyvinvoiva kauppatieteiden ainejärjestö. Toivottavasti syksyllä näemme innokkaita osallistujia tapahtumiin, kiltahuoneella uusia kasvoja sekä tietenkin hallitukseen hakevia henkilöitä.

Ensi viikonloppuna kokoonnumme kauppatieteiden ainejärjestöjen kanssa Tampereelle miettimään mitä Suomen Ekonomit merkitsevät meille. Sefe-nimike jättäytyy pois ja meillekin astuu uusi aika, jolloin kylteribrändi uudistuu ja meidän pitää keksiä miten se pidetään yhtä lähellä sydäntämme kuin vanha Sefe. Myös uusi kyllimme astuu rattaisiin syksyllä ja siitä lähtien olemme varmasti hyvissä käsissä.

Maailma uudistuu päivä päivältä ja jotenkin meidän pitää yrittää pitäytyä mukana. Olen itse huomannut omissa piirteissäni jo vanhentumista sillä teknologian perässä pysyminen on melko vaikeaa. Jopa viisivuotiaat lapset osaavat käyttää paremmin tabletteja kuin minä!?! Tätä mietiskellen onkin hauska miettiä missä olemme kymmenen tai kahdenkymmenen vuoden päästä. Suuri pelko tässä on tietenkin epäonnistuminen. Se on asia mitä olen aina pelännyt ja pelkään tulevaisuudessakin. Mitä jos olenkin kymmenen vuoden päästä kaupan kassalla enkä pääse oman alan töihin? Mitä jos saan burn-outin jossain vaiheessa enkä pysty enää palaamaan töihin. Olenko ylikoulutettu? Eikö kukaan halua minua töihin?

Uskon, että monilla on tämä sama pelko. Mutta toisaalta uskon siihen, että kaikilla meillä on mahdollisuus tulla sellaisiksi kuin haluamme. Kunhan vain yritämme tarpeeksi. Tietenkin elämä kolhii meitä välillä todella pahasti, mutta sitä elämä on, vuoristorataa. Toivon siis teille kaikille, että oma vuoristoratanne elämänne varrella on enemmän ylämäkeä kuin alamäkeä. Toivon myös, että kun elämää potkii päähän, muistatte myös ylämäet elämässänne.

Kohta on kaksi vuotta hallituksessa ohi ja se on ollut rikasta aikaa. On ollut niin huonoja kuin hyviä päiviä, mutta olen saanut katsoa kahden vuoden ajan ainejärjestömme kasvua ammattimaiseksi ainejärjestöksi. Nyt kun loppu häämöttää omalta osaltani ainejärjestötoiminnassa, on hienoa nähdä kuinka samassa junassa matkanneet ihmiset ovat kasvaneet, löytäneet työpaikkoja sekä lähteneet kulkemaan omia polkujaan. Tämän takia, kun syksy alkaa, aion ottaa kaiken irti opiskeluajastani, nauttia siitä mitä saan tehdä ja nauttia siitä, että olen finanssilainen. Muista itsekin irrottautua välillä opiskelusta ja lähteä irrottelemaan ja tapaamaan uusia tyyppejä!

Miia Paavola